Rikosasiat

 

AA-Laki on erikoistunut rikosten uhrien avustamiseen sekä virkarikoksiin. Olemme hoitaneet menestyksekkäästi myös muita rikosasioita. 

Kansallisten rikosuhritutkimusten perusteella noin 6−7 % suomalaisista joutuu vuosittain väkivallan kohteeksi. Kaikki rikoksen uhriksi joutuneet eivät ilmoita rikoksesta poliisille, ja etenkin lievät väkivaltarikokset saatetaan jättää ilmoittamatta. On syytä mainita, että rikosilmoituksen tekeminen mahdollisimman nopeasti helpottaa rikoksen selvittämistä. Mikäli rikosilmoituksen tekeminen tuntuu epämiellyttävältä toimintatavalta, niin tässäkin tapauksessa on mahdollista kääntyä AA-Lain lakimiehen puoleen, joka neuvoo ja perehtyy asiaan ehdottomalla luottamuksella, oli päämiehen päätös ja mielipide mikä tahansa.

Joissain tapauksissa rikoksen uhri voi pelätä rikoksen tekijää. Pelko useimmiten liittyy liittyä ajatukseen kostosta. Rikoksentekijän kohtaaminen voi tuntua vastenmieliseltä ja toisinaan jopa ylivoimaiselta. Rikosasian oikeudenkäynnissä uhri kuitenkin joutuu viimeistään tapaamaan rikoksen tehneen henkilön. Oikeudenkäynti voidaan rikoksen uhrin eli asianomistajan suojelemiseksi järjestää niin, etteivät asianomistaja ja syytetty kohtaa toisiaan oikeudenkäynnissä. 

Rikosoikeudenkäynnin asianosaisia ovat syyttäjä, syytetty eli vastaaja ja asianomistaja. Tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä kuullaan usein myös todistajia. Rikosasiassa poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama esitutkintavaihe on tuomioistuinkäsittelyssä vastaanotettavan näytön kannalta tärkein vaihe. Erityisesti vaativissa rikosasioissa on päämiehen kannalta välttämätöntä, että hänen asiamiehensä on kiinteästi mukana esitutkinnan alusta lähtien arvioimassa päämiehensä jutun kannalta elintärkeää näyttöä. Usein asianosaisena olevalla henkilöllä ei ole käsitystä siitä, mikä näyttö on hänen kannaltaan edullista ja mikä vahingollista.

Rikosasiaa voidaan jo ennen oikeudenkäyntiä sovitella. Sovittelu on viranomaismenettelyn ulkopuolinen tapa käsitellä rikosasiaa suhteessa viranomaisvetoiseen rikosprosessiin. Sovittelu edellyttää rikoksesta epäillyn ja asianomistajan suostumusta. Sovittelussa voidaan käsitellä myös eräitä väkivaltarikoksia. Sovittelua ehdottaa tai suostumusta sovitteluun kysyy yleensä poliisi. Myös asianosaiset voivat itse tehdä aloitteen lukuun ottamatta lähisuhdeväkivaltaa. Rikoksesta epäilty ja uhri voivat sopia rikoksen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta. Sovittelusta huolimatta asian käsittely voi varsinkin vakavissa rikoksissa johtaa oikeudenkäyntiin. Monesti asianosainen ei tiedä mitä sovittelu tarkoittaa, jolloin on hyvä kääntyä AA-Lain lakimiehen puoleen, joka kertoo sovittelun hyödyt ja haitat sekä arvioi, onko sovittelu päämiehen kannalta tarkoituksenmukainen menettely. 

AA-Lailla on mittava asiantuntemus aina rikosprosessia koskevan lainsäädännön valmistelusta rikosoikeudenkäyntien hoitamiseen. Tunnemme rikosprosessin vaiheet ja ohjeistamme päämiehiämme heidän tietämykseensä sopivalla tavalla. Olemme hoitaneet menestyksekkäästi useita vahingonkorvausvaatimuksia rikosprosesseissa.

Täytä yhteydenottolomake ja olemme sinuun yhteydessä tilanteesi kartoittamiseksi

7 + 4 =

Nämä sivut on tarkoitettu yksinomaan tiedottamiseen. Sivuilla esitettävät tiedot eivät muodosta oikeudellisia tai muitakaan neuvoja, eikä niitä tule pitää sellaisina. Lakiasiaintoimisto AA-Laki tai yksittäiset lakimiehet eivät vastaa toimenpiteistä, joihin on ryhdytty näiden sivujen tietojen nojalla. Näillä sivuilla käytetään evästeitä. Tietoa evästeistä ja muista tietosuojaan liittyvistä asioista on löydettävissä tietosuojaselosteesta ⇓